tiistai 27. lokakuuta 2015

Suunnitteluvirhe

Jokin aika sitten kerroimme, että heti laatan valamisen jälkeen tajusimme, että olemme itse mokanneet suunnittelussa. Pari päivää laatan valun jälkeen menin poikien kanssa ihastelemaan miltä koti näyttää nyt lopullisessa korossaan, kun aikaisemmin ennen eristeitä ja laattaa oltiin yli 20cm alempana. Kaikki näytti tosi hyvältä ja isoveljen kanssa käytiin läpi, mikä ikkuna kuuluu mihinkin huoneeseen. Isoveli halusi katsella millaiset näkymät hänen huoneensa ikkunasta on. Yllätys olikin suuri, kun hän ei nähnyt ikkunasta ulos vaikka ei sen kanssa aiemmin ole ollut ongelmaa.

Tottakai tämä kaikki tapahtui perjantaina ja siinä hetkeksi kyllä koko maailma romahti, miten me olemme voineet mokata ja vielä noin isossa asiassa. Pähkäilyjen jälkeen oli päivän selvää missä oli menty vikaan, mutta missään vaiheessa me tai kukaan palkkaamistamme ammattilaisista ei ollut asiaa huomannut tai ainakaan siitä meille kertonut. Talomme pohjahan on Sievitalon Tunturikoivu 153:sta itse muokkaamamme muunnos, josta useampi talotehdas piirsi oman versionsa kun tarjouspyyntöjä kyselimme. Osassa huonekorkeus oli 2300mm ja osassa 2600mm, mutta ikkunat pysyivät kokoajan sen kokoisina miksi olimme ne suunnitelleet ja vanhan kotimme ikkunoista mitan kanssa stemmailleet. Sievitalon huonekorkeus on 2600mm ja näin olleen ikkunat kohdistetaan niiden yläreunasta, jotta ne saadaan samalle korkeudelle ovien yläreunan kanssa, mikä luo harmonisen kokonaisuuden. Näin ollen osa ikkunoistamme on noin 1150mm korkeudella tavallisen 900mm sijaan. Parhaiten tuon eron huomaa keittiössä, jossa välitilaan tuleva ikkuna on oikealla korkeudella ja tuo isompi ikkuna sillä korkeudella missä osa ikkunoistamme on.


Kun alkujärkytyksestä oli selvitty, aloimme nähdä asiassa myös paljon hyviä puolia. Talomme rajoittuu toiselta pitkältä sivultaan puistoon ja tuolla seinällä sijaitsevat kaikki makuuhuoneet ja kodinhoitohuone, joissa kaikissa ikkunat on nyt sitten tavallista korkeammalla, mutta yhdistettynä kaavan vaatimaan korkeampaan sokkeliin ikkunoista ei näe sisälle jos ei satu olemaan koripalloilijan mitoissa. Ruokailutilan ikkunan kohdalla ongelma oli kuitenkin ylitsepääsemätön, koska pöydän vieressä istuessa ikkunasta ei olisi nähnyt ulos, joten se ikkuna saatiin onneksi vielä vaihdettua ja muiden osalta olemme päätyneet siihen, että ratkaisu on jopa ehkä parempikin. Lastenhuoneisiin oli alunperinkin suunniteltu sängyt ikkunan eteen, joten sen avulla kumpikin pojista pystyy ihailemaan maisemia oman huoneensa ikkunasta. Nyt olemme jo ihan sinut tuon kämmin kanssa, saimme meille jääneen ikkunankin viikonloppuna myytyä ja odotamme edelleen kuumeisesti että unelmatalomme valmistuu ja toivomme ettei mitään muita mokia olisi käynyt.


17. viikko

Viime viikolla keskiviikkona Vesivek kävi asentamassa sadevesikourut, lumiesteet, palotikkaat ja kattoturvatuotteet juuri parahiksi ennen syyssateiden saapumista. Asentajan kanssa kävimme vielä paikat läpi, koska osa sadevesiputkista oli asennettu hieman väärään paikkaan. Ränniputket saatiin kivasti asennettua vaikka terassien kohdalla tiukkaa tekikin. Asennus hoitui muutamassa tunnissa ja suurin plussa tulee siitä että asentaja oli vienyt kaikki roskat mukanaan pois.


Pikkuveli löysi itselleen roikkumispaikan.

Kun palotikkaat saatiin asennettua, pääsi mies viimein tutkailemaan yläpohjaa. Sieltä löytyikin jonkunverran rakennusjätettä ja muutama irtonainen putki, joiden asentaminen oli kaiketi jäänyt LVI-asentajilta kesken ja tulevat sen nyt hoitamaan loppuun. Hyvä että asia saadaan kuntoon, koska tälle viikolle on alustavasti aikataulutettu puhallusvillan asennus.


Viikonloppu meni sitten taas pihaa siivoillessa ja vähän myös maalaillessa sekä sunnuntaina maaurakoitsijamme kävi kanssamme vaihtamassa osan sadevesiputkista, jotta rännikaivot saatiin asennettua paikalleen ja nyt vedet kulkevat pois tontilta kunnalliseen sadevesijärjestelmään.


Tämän viikon avainsanoina on timpurit, autotallin ovi, LVI-asentajat, kanavapuhallin ja puhallusvilla joita kaikkia odotellaan, mutta minkään tulemisesta ei ole varmuutta. Marraskuussa alkaakin sitten taas kunnolla tapahtua kun sisätyöt alkavat kuun puolivälissä. Siitä alkaakin sitten meidän perheen joulukalenteri ja joka viikko saadaan jännittää taas mitä talolla on tapahtunut. Valitettavasti vain tämän joulukalenterin viimeinen luukku avataan vasta tammikuun puolivälin jälkeen. 

keskiviikko 21. lokakuuta 2015

16. viikko

Työmaalla oli työmiesten suhteen melko rauhallinen viikko. Tiistaina Vertian miehet kävivät talolla tekemässä lämpökamerakuvauksen ja ilmatiiveysmittauksen. Samaan rysäykseen tuli myös Omega-keittiöiden edustaja paikalle mittaamaan kalusteiden paikat ja teimme hänen kanssaan lopulliset materiaalivalinnat kirjaimellisesti paineen alla, koska olimme lukittuna paineistettuun taloon tiiveysmittauksen vuoksi. Seuraavana päivänä saimme työpäälliköltä kuulla, että talomme oli saanut mittauksessa hänen alueensa uuden ennätyslukeman 0,33 mikä tarkoittaa että talomme kuuluu tiiveydessä parhaaseen A-luokkaan.   


Tiistain ja keskiviikon aikana Sievitalon LVI-miehet asensivat meille vesi-ilmalämpöpumpun ja hybridikattilan jotta lämmitys saatiin päälle. Siitä asti lämmin vesi on kiertänyt lämmitysputkissa ja saa toivottavasti laatan kuivumaan aikataulun mukaisesti. Heidän piti myös asentaa kanavapuhallin, joka edistää ilmaa vaihtamalla myös laatan kuivumista, mutta sepä näytti taas unohtuneen. Omat rakennuslämmittimet ovat nyt vain hoitaneet ilman liikuttamisen ja kunhan talliin saadaan ovi paikalleen niin yksi puhallin siirtyy sinne lämmittämään, koska lattialämpö saadaan kuulemma päälle vasta ihan viimeisillä viikoilla.


  
Pientä huvitusta aiheutti kun kahdessa edellisessä kodissa meillä on ollut sellainen ruma kermanvärinen lämminvesivaraajamöhkäle kodinhoitohuoneessa ja nyt kun teimme päätöksen että haluamme kaiken talon tekniikan sijoittaa tekniseen tilaan saimme tosi tyylikkään valkoisen kosketusnäytöllä varustetun CTC-hybridikattilan.


Vaikka eletään jo lokakuun puoliväliä, niin koko viikko oli sateeton ja päivällä lämpötila nousi yli kymmeneen asteeseen täällä Etelä-Suomessa. Tuollaista mahdollisuutta ei voinut jättää käyttämättä, varsinkin kun isoveljellä oli koulusta syyslomaviikko ja itse pidin viimeisen kesälomaviikkoni. Koko viikko rehkittiin tontilla monta tuntia päivässä. Minä lähinnä heiluttelin maalisutia ja miesväki raivasi roskia. Koko taloahan ei millään viikossa yhden naisen voimin saada maalattua varsinkaan kun ensimmäiset 3 päivää meni loppujen nurkkalautojen ja terassin säleikön kanssa. Vaikuttaa naurettavan helpolta maalattavalta, mutta tuossa on 4 pintaa ja runkotolpat jotka on kaikki maalattava. Prioriteetilla tuo oli kuitenkin kärkipaikalla, koska sitä ei oltu pohjamaalattu. Myös sisääntuloterassille on tulossa vastaavanlaiset säleiköt, mutta timpurit eivät ole vielä niitä saaneet asennettua koska osa materiaalista puuttui.


Työmiehet olivat varastoineet osan villapaaleista terassille mutta ne saivat varsin nopeasti häädön sieltä kun tajusimme että myös kulmakunnan linnut olivat huomanneet että niistä saa hyvää lämmikettä pesään. Siirrettiin ne niin kauas kun tontin puitteissa on mahdollista ja eilen saimme työpäälliköltä luvan hävittää yli jääneet villat.

Edellisviikolla kun timpurit ahkeroivat 7 päivää putkeen, roskaa syntyi valtava vuori emmekä ehtineet läheskään kaikkia pakata säkkeihin kun iltaisin kävimme siivoamassa. Niinpä viime viikko meni niitä lajitellessa ja sunnuntai-iltana ilmoitimme Kuusakoskelle että 6 raksasäkkiä saa tulla noutamaan tontilta. Kaikki jätteet olemme lajitelleet ja kaikki mitä ilmaiseksi on mahdollista viedä kaatopaikalle, kuten metalli ja pahvi olemme sinne vieneet sekä kaikki käyttökelpoinen materiaali säilötty odottamaan seuraavia projekteja. Raksaräkkeihin on pakattu vain rakennusjätettä, kuten kipsilevynpaloja, muovia ja villaa. Noutopalvelu oli ainakin nopea kun maanantai-iltana säkit olivat jo poissa. 


Kun aloitimme tämän blogin kirjoittamisen, teimme päätöksen ottaa viikoittain kuvan samasta kohtaa, jolloin työmaan edistymistä pystyy seuraamaan. Tällä viikollakin laitan siitä kuvan vaikka se ei hyvältä tunnukaan, koska olemme saaneet siivottua tontin tosi hyvään kuntoon, mutta etupihalla on vielä iso määrä Sievitalon rakennustelineitä, kuormalavoihin viritetty sähkökaappi ja timpureita odottamassa olevat puutavarat. Tästä syystä tällä kertaa kuvia myös muista kuvakulmista. Kaikilta työmaalla vierailleilta työmiehiltä olemme kovasti saaneet kiitosta työmaan siisteydestä ja olemmekin pitäneet siitä tiukasti kiinni, koska pihalla touhuaa myös lapsemme, niin jokainen maasta löytynyt naula, tupakantumppi ja muut pienet ja isommat roskat on heti kerätty roskikseen. Vielä kun tuosta etupihalta saadaan nuo turhat tavarat pois niin eiköhän se omaankin silmään alkaisi pian näyttää siistiltä.





Tällä viikolla toivottavasti autotallin ovi saadaan asennettua ja timpurit tulisivat hoitamaan terassien korjauksen, etuterassin säleiköt sekä ulkoverhouksen loppuun. Loppuviikosta myös Vesivek tulee asentamaan meille rännit, lumiesteet, palotikkaat ja kattoturvatuotteet, joten viikonloppuna me pääsemmekin sitten itse asentelemaan sadevesijärjestelmän loppuun ja sen jälkeen syksy sateineen voi saapua, kun vedet saadaan ohjattua oikeaan paikkaan. 

tiistai 13. lokakuuta 2015

15.viikko


Puoliväli eli 15. viikko olikin työmaalla erittäin tapahtumarikas. Timpurit aloittivat työt heti maanantaina aamutuimaan ja rakensivat meille terassin. Jälki on erittäin hyvää mutta suunnittelussa tapahtuneen virheen takia meidän terassimme on nyt vähän ylhäällä, mutta Sievitalo on luvannut korjata asian lisäämällä alas yhden rappusen. Nykyisellään tuo ei menisi edes rakennusvalvonnasta läpi, koska alimman rappusen alle mahtuu kaksi eurolavaa.


Loppuviikon timpurit ahersivat lopun ulkoverhouksen, sisäseinäkipsilevyjen, kattopaneelien, suihkuseinän muurauksen ja saunan paneloinnin kimpussa. Sunnuntai-iltana kun timpurit lopettivat hommansa, oli timpurintyö muutoin valmis, mutta ulkoverhouksen viimeistelyn, etuterassin rimoitukset sekä terassin korjauksen tulevat vielä viimeistelemään, kun saavat lisää puutavaraa. Heidän työnjälkeään olemme itse ja myös vastaava mestarimme ihailleet. Siinä ei ole kyllä ollut moitteen sanaa ja alun kielimuurikin saatiin hyvin puhkaistua ja mies on jo useamman kerran jutellut heidän kanssaan kun heillä on ollut jotain kysyttävää.


Tällä viikolla työmaalla on rauhallisempaa. Timpurit saattavat loppuviikosta tulla hoitamaan korjaukset jos puutavara saadaan toimitettua siihen mennessä. LVI-asentajien pitäisi tulla kytkemään lämmöt päälle ja asentamaan siihen tarvittavat laitteet. Keittiökaluste-edustaja tulee tänään tarkastusmittaukselle ja hänen kanssaan lyödään myös valinnat lopullisesti lukkoon.



Etelä-Suomessa vietetään tällä viikolla koululaisten syyslomaviikkoa, joten myös meidän ekaluokkalaisella isoveljellä on syysloma ja itse pidän nyt viimeisen kesälomaviikkoni. Sääennuste näyttää vielä hyvää maalaussäätä, joten eilenkin koko iltapäivä meni pensseliä heilutellen. Nyt kaikki nurkkalaudat ovat saaneet maalin pintaansa ja työpäällikölle saimme ilmoittaa, että kaikki on valmista rännien asentamista varten. 

tiistai 6. lokakuuta 2015

13. ja 14. viikko

Viikolla 13 talolla ei tapahtunut oikeastaan yhtään mitään. Maanantaina Apekon sähkömiehet kävivät vielä siirtämässä pari rasiaa oikeaan paikkaan, mutta muuten työmaalla ei tapahtunut muuta kuin lämmittimet hurisivat ja sähkömittari naksahteli. Tiistaiaamupäivä meni kannellessa, kun taloon piti kantaa sisälle 91 pakettia MDF-kattopaneeleja ja 33 pakettia kuusipaneelia. Keskiviikkona myös takkalähetys saapui työmaalle. Viikonloppuna tehtiin koko perheen voimin klapeja, paljon saatiin tehtyä, mutta paljon on vielä jäljelläkin.

Viikolla 14 on sitten tapahtunut senkin edestä, timpurit tulivat heti maanantaina aamutuimaan työmaalle ja aloittivat ulkoverhouksen tekemisen, jonka kanssa heillä menikin sitten ihan koko viikko, mutta nyt on talo yhtä korjattavaa kohtaa vaille ulkoverhouksen peitossa ja ei voi muuta kuin olla kiitollisia koska jälki on erittäin hyvää.  Tallista on vielä 2 seinää laudoittamatta, mutta ainakin näin maallikon silmään näyttää, että taitavat joutua odottamaan lisää lautoja ennen kuin saavat sen tehtyä valmiiksi.



Keskiviikkona Uuniseppien asentaja tuli apumiestensä kanssa muuraamaan takan ja torstaina vetivät hormin läpi katosta sekä asensivat savupiipun. Asentajan kanssa sovimme että lopullinen pinta tullaan tekemään vasta seinien maalaamisen jälkeen, jotta rajakohdasta saadaan mahdollisimman siisti.



Perjantaina työmaalla oli työmiesten puolesta hiljaista, niinpä me rynnistimme sinne heti hommiin iltapäivällä. Pääsin viimein testaamaan talomme värimaailmaa, kun maalasimme tien puoleisen päädyn kokonaan parin metrin korkeuteen asti, koska osa siitä jää lämpöpumppujen ja sähkökaapin taakse piiloon. Täytyy kyllä sanoa, ettei värivalinta olisi voinut mennä enempää nappiin, Tikkurilan 572X tehostettuna sävyttämättömällä Vinhan valkoisella on juuri meidän näköisemme.


Muutoin viikonloppu menikin kokonaisuudessaan töissä, mutta iltasin ehdin maalata talon nurkkalaudat, joten nyt talossa on kaikki kunnossa räystäiden ja rännien asennusta varten kun sekä nurkkalaudat että räystäslaudat on maalattuna. Tallin nurkkalaudat vielä puuttuvat, mutta kun ne on saatu asennettua, niin toivottavasti sää vielä sallii niidenkin maalaamisen. Muutoin maalaamisen kanssa on mentävä ihan täysin säiden armoilla.

Myös tällä viikolla timpurit tulivat työmaalle heti maanantaina ja ahersivat terassien kimpussa mikä ei mennytkään taas ihan niin kuin Strömsössä, mutta siitä lisää kunhan saadaan taas vastaus reklamaatioomme.

Kuluva viikko on myös siinä mielessä merkittävä, että olemme projektin puolivälissä eli 15 viikkoa siitä kun kaivinkone kuopaisi ensimmäisen kerran maata tontillamme ja siitä alkaen olemme joka ikinen päivä työmaalla käyneet. Saman verran vielä matkaa eteenpäin niin meidän pitäisi päästä kantamaan tavarat sisälle ja vihdoin muuttamaan kauan odottamaamme omaan taloon. Väliin mahtuu vielä Joulukin ja vaikka kuinka olen jouluihminen, niin tänä vuonna se tuntuu jotenkin kovin merkityksettömältä. 

Pari viikkoa sitten sain myös yllättäen sähköpostiini tiedon, että vanha kotimme, jonka tammikuussa myimme, on taas myynnissä. Uudet asukkaat eivät siellä kovin kauaa viihtyneet, mutta tuona aikana olivat ehtineet remontoida maalaamalla kaikki seinäpinnat, vaihtamalla laminaatit sekä uudistamalla pihan kivetyksiä. Pyyntihinta on sama kuin meilläkin, mutta tällä kertaa kohdetta myy kiinteistönvälittäjä ja voin nyt hieman olla ylpeä meistä, koska saimme kohteen myytyä alle viikossa ja välittäjä ei ole vielä saanut kahden viikon jälkeenkään.