26. viikko

Jossain vaiheessa kun työpäällikön kanssa juttelimme, olimme siinä käsityksessä, että tähän Joulun molemmin puolin tulisi parin viikon tauko työmaalla, mutta näin ei käynytkään. Joulunalusviikolla laattamies teki välitilalaatoitukset ja aloitteli jo ulkopuolen timpurinhommia. Nyt väliviikolla hän tulee hoitamaan loput ulkopuolen timpurinhommat kuntoon. Vuodenvaihteen jälkeen pitäisikin sitten alkaa kunnon rytinät. Ensin LVI- ja sähkökalustus ja sitten viimeistelijä päästetään vauhtiin.

Joulunalusviikolla tuli myös lähes kaikki loput viimeistelymateriaalit ja yhtenä iltana tontilla odottikin lavallinen laminaattia mistä kuski ei taaskaan ollut vaivautunut meille ilmoittamaan. Onneksi ei satanut, mutta kivan iltakuntoilun sain, kun 605kg laminaattia siirsin ulkoa sisälle.

Vaikka tavallisesti rakastan ylikaiken Joulua ja kaikkea siihen liittyvää niin tänä vuonna se ei oikein jaksanut innostaa ja siksi lupauduin myös, että voin olla töissä sekä aatonaattoillan että aattoaamun. Joulupukkia meillä ei ole koskaan näkynyt vaan aina se on käynyt vaan tuomassa lahjat milloin minnekin. Tänä vuonna pukki oli selvästi saanut tietää, että ekaluokkalainen isoveli on oppinut lukemaan ja hän oli tuonut aamulla kirjeen kuusenjuurelle missä oli kartta jonka avulla löytyi ensimmäinen joululahja mitä kootessa aamupäivä sujuikin mukavasti. Ruoan jälkeen meidän oli tarkoitus mennä näyttämään isovanhemmille mitä työmaalla on tapahtunut, mutta joulupukki onnistuikin yllättämään täysin, kun sieltä löytyi taas kirje ja kartta minkä avulla lahjapaketit löytyivät uuden kodin kaapeista.

Nyt on väliaikaisen kodin vuokrasopimus irtisanottu, muuttoauto varattu ja työvuorot sovitettu niin, että 4 viikon päästä muuton pitäisi olla jo ihan loppusuoralla. Yhtään ei kyllä tule ikävä tätä väliaikaista asuntoa, koska paljon kotona aikaa viettävänä on minulle tärkeää, että koti on toimiva ja tämä vaan ei ole meidän tarpeidemme mukainen. Esimerkiksi eilen kaivettiin talvikengät esille, kun mittari näytti -8 astetta ja nyt tuulikaappi näyttää tältä. Uudessa kodissa meillä on niin hyvät säilytystilat että kaikki saavat olla koko vuoden käyttövalmiina, koska mikään ei ole niin rasittavaa kuin kausivaatteiden venkslaaminen. 

Vuosi sitten kun tähän rakennusprojektiin päätettiin ryhtyä ja oli selvää, että jonkin aikaa meidän pitää väliaikaisesti vuokralla asua niin ajattelin itsekin, ettei se nyt niin paha juttu ole, mutta tämä vuosi väliaikaisessa kodissa on ottanut tosi koville. Alusta asti oli selvää, että lasten kaikki lelut tulevat esille täälläkin, mutta itse luovuin lähes kaikesta. Kaikki sisustusesineet ja –tekstiilit on pakattuna laatikkoihin ja astioistakin on käytössä vain ihan pakolliset. Kulinaristina en halua kuitenkaan tinkiä ruoasta, mutta joitain kompromisseja on toki tehtävä, kuten joulukinkku vaihtui tänä vuonna lampaaseen. Pyykinpesu on hankalaa, kun ainoa paikka kuivattaa on suihkun alla, joten pyykkejä saa aina siirrellä pois kun haluaa suihkuun. Mieskin jaksaa aina muistuttaa että tämä on vain väliaikaista ja koitan itsekin ajatella niin kun oikein kiukuttaa, mutta kyllä hänkin alkoi jo tajuamaan tuskaani, kun sanoin josko hän vaihtariksi luopuisi autostaan ja ajelisi seuraavan vuoden Ladalla.