Hiljaa hyvä tulee...

Viime kesänä eli ensimmäisenä kesänä kun talossa asuimme, ulkotyöt edistyivät puuverhouksen maalaamisella, nurmikolla, aidalla ja hiekkalaatikolla. Terassit talotehdas teki meille jo valmiiksi rakennusaikana. Ne olivat prioriteettilistallamme tärkeimmät asiat, jotta pihaa pystytään käyttämään ja ennen kaikkea se on turvallinen lapsillemme, mistä syystä piha on täysin aidattu. 

Talvella teimme sisällä pieniä sisustusjuttuja ja saimme lopulta teknisen tilan laitettua kuntoon, kun se oli talotehtaan jäljiltä levypinnalla. Rakennusajalta yli jääneellä seinämaalilla, nopealla kittauksella ja Ikean Algot-sarjan hyllyillä saatiin sinne tehtyä pieni säilytys- ja kuivaustila perheen miesväen suunnistus- ja juoksukamoille. Tekninen tila kun on luontaisesti tosi lämmin niin vaatteiden ja kenkien kuivaaminen on helppoa sekä sinne kuljetaan tuulikaapista heti ulko-oven vierestä. Lisäksi teknisen tilan toisella seinustalla on kierrätyspiste eli isot vetoketjulliset kassit joissa on pahvi- ja paperijätteet lajiteltuina. Ne on sitten aina täytyttyään helppo heittää autonperään ja käydä tyhjentämässä jätepisteellä.

Lukko ovessa, ettei lapset pääse huoneeseen yksin.

Kierrätyspiste

Ulkona tänä keväänä terassit ovat saaneet pintaansa vaaleanharmaan puuöljyn sekä osa sisäpihan sokkeleista on saatu tasoitettua ja maalattua betonimaalilla. Sokkelin väriksi valikoitui vaaleanharmaa, joka on hyvin lähellä betonin luonnollista sävyä ja muutaman asteen vaaleampi sävy kuin talon ulkomaalin harmaa. Myöskin tällä kertaa onnistuttiin löytämään täydellinen sävy, joka ei yhtään taita siniseen vaan on puhtaan harmaa.  Vaikka väri sinällään ei paljoa muuttunutkaan, mutta on ero silti huomattava jo maalattujen ja maalaamattomien sokkelien välillä.

Tämän kesän varmasti suurin projekti käynnistyi pari päivää sitten kun aloimme poistamaan talon ja tallin väliseltä alueelta pinnassa ollutta sepeliä pois ja tasoittamaan maapohjaa pihakiveystä varten. Etupihalla tulee myös kiveys, mutta sen tekeminen saa vielä odottaa, jotta kaupunki saisi tien asfaltoitua, koska ennen sitä ei ole mitään järkeä tehdä.  

Nyt sepeliä on roudattu pois tuolta alueelta yli 30 kottikärryllistä ja kohta päästäänkin jo tasoittamaan pohjaa sekä tekemään kaatoja. Tässä riittääkin puuhaa pitkäksi aikaa, kun nämä melkein 12 tonnia piha- ja muurikiviä asettelee paikalleen. 

Kohti tulevaa...

Blogin päivittäminen jäi melkein vuodeksi muiden kiireiden vuoksi, mutta halu on kova herättää se uudelleen henkiin, koska kodissa on vaikka kuinka paljon kaikkia mahtavia juttuja esiteltäväksi.

Viime kesänä koitimme kovasti keskittää kaiken vapaa-aikamme pihatöihin ja maalaamiseen. Taustalla kuitenkin jylläsi kova väsymys ja huonovointisuus. Talonrakentaminen ei kuitenkaan vienyt perhettämme taloudelliseen ahdinkoon tai avioeroon vaan ennemminkin vahvisti suhdettamme vain entisestään. Nelihenkisen perheen talonrakennusprojekti on muuttunut viisihenkisen perheen omakotitaloelämään, kun tammikuussa perheemme kasvoi pienellä tytöllä.

Haikeudella katselemme päivittäin ikkunasta kun ympärillä rakennustyömaat etenevät ja pihat valmistuvat. Meidän tahti on tällä hetkellä todella verkkaista, mutta pikkuhiljaa hommat kuitenkin edistyvät ja ollaan askel askeleelta lähempänä valmista unelmaa.

Lähes vuotta myöhemmin...

Talon rakentamisen sanotaan olevan testi parisuhteen lujuudesta ja monesti se viimeinen niitti, joka saa pariskunnan jatkamaan eri suuntiin. Blogi hiljeni melkein vuodeksi, mutta miten kävikään unelmallemme…

Ensimmäiset puoli vuotta

Ensimmäinen puolivuotta tuli jokin aika sitten täyteen asumista uudessa ihanassa talossamme. Töitä on riittänyt ja paljon on edelleen tehtävää, mutta jokaisesta päivästä olemme nauttineet ja hetkeäkään ei ole kaduttanut että tälle tielle lähdimme vaikka täysin valmiiseen kotiin on matkaa vielä monta vuotta.

Kevään ja kesän myötä meidän kadulle on alkanut nousta kaksi taloa, toinen seinäelementteinä pystytettynä ja toinen pika pikaa valmistuvana tilaelementtiratkaisuna. On ollut mahtavaa päästä seuraamaan erilaisia rakentamistapoja ihan lähietäisyydeltä ja tämä on vain vahvistanut käsitystämme siitä, että teimme täysin oikean ratkaisun kun päädyimme paikalleen rakennettuun talopakettiratkaisuun, jossa pystyimme seuraamaan talon rakentamista vaihe vaiheelta ja tiedämme oikeasti miten talo on rakentunut. Syksyn tullen pääsemme seuraamaan myös paikalleen rakennetun talon pystytystä, kun naapuritontillemme nousee paritalo, sen jälkeen enää yksi rajanaapuritonteistamme on rakentamatta.

Rakastamme kumpikin mieheni kanssa erilaisia tilastoja ja onkin ollut mielenkiintoista seurata esimerkiksi sähkönkulutustamme. Tammikuun lopussa kun muutimme, niin talven kovimmat pakkaset olivat jo ohi, joten takkaa emme ole vielä ollenkaan käyttäneet, mutta ilmavesilämpöpumpun kanssa pääsimme talviaikaan keskimäärin 1500kWh kuukausikulutukseen ja kesällä 600kWh kuukausikulutukseen. Toki vieläkin alhaisempiin lukemiin olisi mahdollista päästä, mutta pidämme myös tietyistä mukavuustekijöistä, kuten esimerkiksi kesällä viilennetystä kodista ja ulkovaloista jotka palavat automaattisesti aina pimeän aikaan.

Pihatyöt ovat edistyneet kevään ja kesän aikana kivasti vaikka perheemme aikataulutettu arki tuokin omat haasteensa löytää aikaa töiden tekemiseen. Pihassa kasvaa nurmikko, talo on saanut lähes kokonaisuudessaan ensimmäisen maalipinnan pohjamaalin päälle ja piha on saatu kokonaisuudessaan aidattua jotta lasten on turvallista siellä leikkiä kun ympärillä on rakennustyömaita. Pihakiveysten tekemisen ja toisen maalikerroksen jätämme suosiolla ensi kesälle, jolloin meillä pitäisi olla aikataulullisesti helpompaa.

Talven tullen jatketaan sisällä sisustuksen parissa, joka on jäänyt nyt ulkotöiden takia vähemmälle. Päässä on jo paljon uusia hienoja ideoita, kunhan vaan löydetään vielä aika niiden toteuttamiseen. Mustavalkoinen Unelma aikoo edelleen jatkaa, vaikka postausten väli on välillä venynyt ihan luvattoman pitkäksi. 

Monta rautaa tulessa...

Ihan liian pitkä tauko edellisestä postauksesta, mutta nyt on sitten sitäkin enemmän kerrottavaa.

Varastoprojekti ollaan saatu kutakuinkin valmiiksi tai ainakin niin valmiiksi että tavaroita on voitu alkaa sinne siirtää, mutta tavallista nopeammin tullut kevät on jättänyt sen vähän taka-alalle ja olemme keskittyneet ulkohommiin.

Työmaa-aikana keräsimme kaiken puujätteen isoihin kasoihin pihan perälle ja nyt olemme saaneet kaikki ne raivattua pois ja puutavaran adoptoitua jatkokäyttöön muualle.

Alunperin pohjatöiden yhteydessä piha tehtiin niin että siihen ei tarvitsisi levittää kuin multa pintaan ja siihen pääsisi kylvämään nurmikon. Totuus kuitenkin paljastui, että pinta oli savisempaa kuin kukaan osasi odottaa ja ei auttanut muuta kuin todeta, ettei meidän omat taidot ja voimavarat riitä sen poistamiseen ja oli pakko kutsua kaivinkone apuun. Nyt vuorokauden verran kaivinkone on tehnyt hommia takapihalla poistaen osasta pihaa savimaata, levittäen parempaa hiekkamaata sekä tuonut ja levittänyt multaa pihalle. Pojat ovat saaneet aitiopaikalta katsella kaivinkoneen touhuja uudelta terassilta. Kohta pääsemmekin sitten nurmikon kylvön ja pensaiden istutuksen pariin. Kaikki pihaan tulevat kasvit tulevat olemaan hyötypensaita ja puita, koska kukat eivät ole yhtään meidän perheen juttu.

Äitienpäiväviikonloppuna sattui minulla olemaan vapaaviikonloppu ja sen hyödynsinkin heiluttamalla maalisutia mahdollisimman paljon. Maalikerroksen pintaan sai muun muassa koko takaterassi ja sisääntuloterassin rimat sekä tuunasimme kuormalavoista meille pöydän terassille.

Vajaan kahden viikon päästä meillä alkaa kesäloma ja silloin toivottavasti sää on suotuisa ja saamme koko taloon ensimmäisen maalikerroksen pintaan.

Helatorstaina näimme elämämme ensimmäisen kyykäärmeen ja olisin todellakin halunnut nähdä sen jossain muualla kuin omalla takapihalla.

Myös uusien naapureidemme tonteilla on alkanut kuhista, kun maatyöt on aloitettu ja syksyllä pitäisi jo tälle kadulle muuttaa toiset asukkaat, kun meitä vastapäätä nousee tilaelementtitalo rossipohjalla, jonka pystytysaika on vain 40 päivää. 

Kevät pääsi yllättämään...

Blogissa on ollut hiljaiseloa viimeiset pari viikkoa, mutta täällä on tapahtunut senkin edestä. Kevät on tullut tänä vuonna taas melkoisella ryminällä ja sen sijaan, että olisimme päässeet jo pihahommien kimppuun, on varastoprojekti edelleen kesken. Nyt kuitenkin ollaan päästy siihen pisteeseen, että seinät, katto ja lattia on maalattu ja lattianrajaan on asennettu RTV:n kumijalkalista. Nyt ollaan siinä pisteessä, että odotellaan hyllyjen ja työpöytien saapumista, jotta viimein kamat saadaan siirrettyä tallin lattialta omille paikoilleen.

Ulkona on tehty klapihommia ja meidän takanpolttotahdilla oman pihan puista riittää ainakin kymmeneksi vuodeksi poltettavaa. Tänä talvena emme ehtineet takkaa edes testaamaan kun kovat pakkaset loppuivat juuri kun pääsimme taloon muuttamaan. Muutenkaan emme takkaa ole lämmitystarkoituksessa taloon valinneet vaan ennemminkin vain hyvän näköisenä sisustuselementtinä.

Pihahommat on myös saatu polkaistua käyntiin rotolaserin hankinnalla, jonka avulla mies ja isoveli mittasivat takapihan tämän hetkiset korkeusasemat, joiden perusteella päästään pihaa tasoittamaan, jonka jälkeen saakin tilata multakuorman pihaan jotta päästään nurmikonistutuspuuhiin. Poikien kanssa ollaan käyty hakemassa lähimetsistä pyöreitä luonnonkiviä ihan traktorikuormittain.

Kevät on tuonut ympärillemme myös uusia rakentajia. Kaksi työmaata on pyörähtänyt käyntiin tällä alueella vähän kauempana meistä ja myös meidän kadulla on nyt kaksi tonttia myyty, joissa varmasti kummassakin alkaa jotain tapahtua. Toisaalta se tarkoittaa, että me ei asutakkaan enää täällä ihan yksinäisyydessä, mutta toisaalta tiedän kuinka paljon meidän pojat tykkäävät seurata työmaiden edistymistä. Meille vanhemmille se laittaa vauhtia aidan rakentamiseen, koska meillä on alusta asti ollut suunnitteilla aidata takapihan puoli kokonaan. 

Sormet syyhyää jo kovasti maalaamaan ja eilen ehdeinkin vähän jo sutia, kun aurinko helli niin lämpimästi etupihaa, että tallin aiemmin puoliksi maalatut tehostelaudat ja myös smyygit saivat valkoista maalia pintaansa. Samalla huomasin, että talven aikana oli tapahtunut varsinkin tallin laudoituksessa paljon elämistä ja monista kohtiin vaaleampaa pohjamaalia on alkanut pilkoittaa saumakohdista. Nyt pitää kuitenkin sitä vähän kestää ja koittaa saada kaikki ensin maalattua kertaalleen ja sitten vasta pääsee niitä korjailemaan. Lapset olivat aivan täpinöissään, kun saivat juoksennella pihalle ja sisälle vapaasti…kevät on kyllä ihan meidän perheen lempparivuodenaika!

Ällölöllöä

Valtaosa suomalaisista viettää nyt pitkän pääsiäisvapaansa viimeistä vapaapäivää, niin kuin meilläkin isi ja isoveli, mutta minulle tämä on ensimmäinen vapaapäivä. Oma työpaikkani on tänä vuonna auki joka ikisenä päivänä, joten työvuoroja osuu myös näille niin kutsutuille pyhille. Suurin osa suomalaisista nauttii pääsiäisestä, koska sen turvin saa vuosittain mukavan 4 päivän viikonlopun kiireisen arjen keskelle ja se on minusta hieno juttu, mutta kaikissa töissä ei vain mahdollista. Saan minäkin välillä 4 päivän yhtenäisen vapaan, useamminkin kuin kerran vuodessa, mutta ei se osu näihin yleisiin ”pyhiin”. Meillä lapset tykkäävät syödä pääsiäismunia ja me aikuiset pidämme mämmistä kuohukermalla, mutta ei mitään mitä ei voisi muulloinkaan tehdä. Rairuohoa lasten kanssa laitettiin kasvamaan vaippageeliin ja sekin näyttää vielä olevan varsin alkuvaiheessa vaikka reilun viikon on ollut jo kasvamassa.

Luovutuksen yhteydessä sovimme että kaikki puuttuvat työt on hoidettu maaliskuun loppuun mennessä. Tällä viikolla viimeinenkin puute tuli hoidettua, kun Sievitalo lähetti meille 2 avainta hukkaamiensa 9 avaimen tilalle.

Mies levitteli takapihan lumia, niin loput lumet saatiin sulamaan yhdessä päivässä, mutta nyt tilalla on isoveljen sanoin ällölöllöä, jonka pitää vähän kuivahtaa ennen kuin pääsemme sitä työstämään.