Näytetään tekstit, joissa on tunniste sisustus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sisustus. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 23. elokuuta 2017

"The Tuulikaappi"

Olen jo usempaan otteeseen blogissa maininnut meidän tuulikaapin, joka varsinkin minulle oli heti suunnittelun alkuvaiheesta lähtien yksi tärkeinpiä juttuja. Kun taloa suunnittelimme meillä oli kaksi lasta joista nuorimmainen käytti vielä vaunuja päivittäin. Nyt kun olemme asuneet kodissamme 1½ vuotta meillä on kolme lasta, joista nuorimmainen tulee käyttämään vaunuja vielä pari vuotta. Olemme asuneet kerrostalokodissa missä ei ollut edes tuulikaappia, rivitalossa missä oli iso tuulikaappi ja vaunut mahtuivat heittämällä, rivitalossa missä tullikaappi oli ahdas mutta vaunut mahtuivat juuri ja juuri sekä väliaikaisessa asunnossa, missä tuulikaappi oli ihan säälittävän pieni. 

Mikä tuulikaappi edes on? Wikipedia kertoo...

"Tuulikaappi on ensimmäinen tila huoneiston sisäänkäynnin jälkeen. Tilan tarkoitus on estää ilman virtaus suoraan ulko-ovesta. Tuulikaappi estää vetoa asunnossa ulko-ovea avattaessa. Se parantaa myös lämpötaloutta; lämmintä sisäilmaa virtaa ulos vähemmän ulko-ovea aukaistaessa.
Tuulikaappi on muuntunut ajan myötä verannasta, sisäänkäynnin edessä olevasta lämmittämättömästä etutilasta. Nykyrakentamisessa tuulikaapista usein luovutaan; ulko-ovien parantuneen eristekyvyn myötä ne ovat jääneet pitkälti tarpeettomiksi."

Seuraavaan hengenvetoon voitakoon todetta, että olen Wikipedian kanssa ihan samaa miltä, että ilman virtauksen vuoksi tuulikaappi on nykytaloissa ihan turha mutta kaikesta huolimatta mieheni kanssa suunnittelimme kotiimme 6,9 neliön tuulikaapin. Ollaankohan me ihan tärähtäneitä!

Halusimme tilan, mihin saadaan kaikki vaatteet, kengät ja laukut eli tila missä on ihan kaikki mitä ulos lähtemiseen tarvitaan ja myös että ne kaikki ovat siellä mutta eivät kuitenkaan ole näkyvillä. Myöskään en ole pätkän vertaa ihminen joka haluisi monta kertaa vuodessa vaihtaa kaappiin kauden mukaiset vaatteet vaan vaatteille piti saada paikka missä ne voivat olla ympäri vuoden. Toki lasten vaatteiden kanssa vaihtuvuutta tapahtuu, kun lapset kasvavat. Lisäksi halusimme paikan missä säilyttää vaunuja ilman että ne ovat kenenkään tiellä, niitä on helppo käyttää ja pieni vauva saa rauhallisen päiväunipaikan isoveljien meteleiltä.

Sievitalon Tunturikoivu 153, minkä perusteella pohjaa kotiimme aloimme suunnitella, ei ole ollenkaan tuulikaappia, mutta sen sijaan ulko-oven vieressä on 6 neliön kuraeteinen, joka mielestämme oli täysin turha ja aloimme muokkailla pohjaa mieleiseksemme. Kuraeteinen muuttui tuulikaapiksi, jota hieman suurennettiin ja lisättiin ulko-ovi.




Halusimme tuulikaappiin laattalattian, jotta se kestää kosteutta, kun varsinkin lasten kenkissä tulee talvisin ihan uskomaton määrä lunta sisälle. Lisäksi laatan alle laitettiin vielä vesieristys. Tuulikaappi on ainoa tila missä sisällä saa kulkea kengät jalassa ja lapset ovat sen tosi hienosti oppineet. Näin hiekka ja muut liat pysyvät siellä. Nyt laattalattiaa peittää vielä matto, mutta tulevaisuudesta siitäkin on tarkoitus päästä eroon. Valaistus toteutettiin katkaisijalla, joka on varustettu sekä liike että hämärätunnistimella, mikä on erittäin mukava arjen luxus, kun valot syttyvät automaattisesti päälle kun tulee ovesta sisään ja eivät kuitenkaan jää turhaan palamaan vaan sammuvat aina itsestään. Tuulikaappista on lisäksi kulku tekniseen tilaan, missä on harrastevälineiden säilytys.

Omega-Keittiöiden kautta tuulikaappiin tehtiin jo rakennusaikana iso peliovikaappi ja lisäksi asensimme itse vastakkaiselle seinällä kaksi Ikean Hemnes kenkälipastoa, joihin vaihdoimme enemmän meidän näköiset vetimet. Hemnesit kätkevät sisälleen valtavan määrän kenkiä ja pieniin ylälaatikoihin saa kivasti kaiken pikkusälän. Kenkäkaappien väliin laitoimme muutaman koukun, mihin esimerkiksi aina illalla laitan koululaisen ulkovaatteet odottamaan seuraavaa aamua varten. Naulakot toimivat myös vieraiden vaatesäilytykseen ja ovat sopivalla korkeudella myös lapsivieraille.





Heti ulko-oven vieressä on tila vaunujen säilytystä varten. Siihen mahtuu kepeästi kahdet Emmaljungan vaunut rinnakkain eikä likaisilla renkailla tarvitse rullailla yhtään pidemmälle. Vaunujen yläpuolla oli juuri passeli tila Ikean tauluhyllylle minkä alle asensimme rivin Gruntal-koukkuja. Näin sama tila on myös tarvittaessa hyödynnettävissä vaatteiden säilytykseen, jos vieraita tulee enemmän. Vaunut vain juhlien ajaksi lämpimään varastoon säilytykseen niin isommankin poppoon takit ja kengät mahtuvat naulakoihin.




Olemme olleet tosi tyytyväisiä tuulikaappiimme ja hetkeäkään emme ole katuneet että uhrasimme tilaan melkein 7 neliötä.  Joskus tulevaisuudessa kun vaunusäilytystä ei enää tarvita niin tilaa on helppo muuttaa helposti uusiin tarpeisiin sopivaksi.

Löydät meidät myös Facebookista ja tykkäämällä saat aina heti tiedon omalle seinällesi kun uusi blogiteksti on julkaistu.

maanantai 7. elokuuta 2017

Back to school

Koulujen kesäloma alkaa olla jo ihan loppusuoralla kun täällä koululaiset aloittavat uuden lukuvuoden aherruksen torstaina. Ihan hurjaa ajatella, että Isoveli aloittaa jo kolmosluokan. Koulunaloituksen innoittamana päätin esitellä missä meillä säilytetään lukujärjestystä, reppua ja liikuntavaatteita. Meillä kun on kotona tärkeää, että kaikille tavaroille on oma selkeä paikka, mistä ne on aina helppo löytää eivätkä jää mihinkään lojumaan.



Kaikkien lasten huoneissa on noin 15cm leveä tila oven ja vaatekaappien välissä. Tuolla pikkuruisella seinänpätkällä on kattovalon katkaisimet ja lattialämmityksen säätimet. Tuo pieni ”hukkatila” on saatu hyvin hyödynnettyä, kun kaappien päätyihin on asennettu 4 koukkua ja Ikean magneettitaulu, joka on päällystetty liitutaulu-fixillä. Siinä on oiva säilytyspaikka koulurepulle, liikuntakamoille, lukujärjestykselle sekä joillekin lapsille tärkeille tavaroille, Isoveljen tapauksessa mitaleille.


Mutta miksi 9-vuotiaan koululaisen huoneen oviaukossa on portti? Siitä lisää myöhemmin!

Mustavalkoinen Unelma löytyy nyt myös Facebookista.

keskiviikko 2. elokuuta 2017

Klassikkoja

Kesän alennusmyynnit alkavat olla jo loppusuoralla ja mielestäni onnistuin tekemään pari todellista nappilöytöä vaikka en paljoa ostoksille edes ehtinyt. Minun tyylini on ostaa jos jotain hyvää sattuu osumaan kohdalle, koska tiedän, että kun jotain lähtee oikein etsimällä etsimään, niin ei takuulla löydä mitään sopivaa eikä ainakaan hyvään hintaan. Varsinkin lastenvaatteissa tällä tavalla säästää pitkän pennin, kun ostaa kunkin kauden lopussa vaatteet 30-70% alennuksella seuraavaa vuotta varten kaappiin odottamaan.

Ensin pari viikkoa sitten löysin Finlaysonin Elefantti-sarjan pussilakanoita 50% alennuksella ja mukaan tarttui kaksi uutta pussilakanaa lasten huoneisiin.


Tuohon Elefantti-kuosiin ihastuin Pikkusiskon odotusaikana ja sitä onkin löytynyt myös hänen pikkuruisesta pinnasängystään ja mustana myös meidän parisängystä.



Väsäsin kankaasta myös pinnasuojan Pikkusiskon sänkyyn, joka oli puoli vuotta sivuvaununa meidän sängyssämme ja päällystin sillä vanhan äitiyspakkauksen makuupussin, joka tuntuu herättävän huomiota, kun vaunujen kanssa kurvailemme.


Etsinnässä on vielä Elefantti-pussilakana vihreänä, jos sellainen sattuisi joskus jostain liikkeestä tulemaan vastaan. Kyse on kuitenkin erikoisväristä, jota on tehty vain joitain liikkeitä varten.

Toinen nappilöytö oli tällä viikolla, kun löysin Finlaysonin Coronna-sarjan pussilakanoita, Reilu-sarjan pyyhkeitä ja Muumi-pyyhkeitä 50% alennuksella. Coronna on myös yksi lempikuoseistani ja sopii täydellisesti mustavalkoiseen kotiimme. Coronnaa meiltä on aiemmin löytynyt jo vanhempien makuuhuoneen ja kodinhoitohuoneen verhona, mutta käänteisillä väreillä. Nyt matkaan tarttui 3 pussilakanasettiä, 2 kylpypyyhettä, 2 käsipyyhettä ja yksi pieni Muumi-pyyhe ja koko kasa maksoi alle 80 euroa.



Nyt kun vielä sattuisi jossain törmäämään tuohon Coronna-sarjan tuplaleveään pussilakanasettiin hyvään hintaan, niin saisi joskus tulevaisuudessa pedattua koko perheen sängyt samaan kuosiin.

Sekä Elefantti että Coronna ovat kumpikin Finlaysonin klassikkokuoseja jotka sopivat sisustukseen vaikka vuodet vierivätkin. Elefantin on suunnitellut Laina Koskela vuonna 1969 ja Coronnan Aini Vaari vuonna 1958.

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Harkittuja yksityiskohtia

Kumminkoirankaimanserkku käy kaksi kertaa vuodessa pakettimatkalla suomalaisten suosimassa rantalomakohteessa ja joka ikisellä kerralla haluaa muistaa perhettäsi matkamuistolla. Jo ennen hänen matkalle lähtöään alat jännittää mitäköhän hän mahtaa tällä kertaa laukkuunsa pakata, koska hänellä on tapana ostella matkamuistoja kaikille sukulaisilleen. Jospa vaikka tällä kertaa hän toisikin vaan paikallista suklaata, mutta toive osoittautuu vääräksi ja tälläkin kertaa matkalaukusta löytyy sopivan pehmeää tilaa posliiniesineiden kuljetukseen. Tällä kertaa hän ojentaa perheellesi ylpeänä ostamansa maljakon, joka oli kuulemma ihan pakko ostaa kun oli niin sinun tyylisesi ja samalla mietit että milläköhän tapaa, mutta hymyilet kuitenkin leveästi ja kiität kauniisti. Järjestelet olohuoneen lasivitriiniin tilan uudelle maljakolle kaikkien 48 muun hänen ostamansa matkamuistomaljakon viereen, koska onhan hän nyt sen ulkomailta asti teille tuonut niin pitäähän sen nyt esillä olla, paraatipaikalla vaikka itse et edes pidä maljakoista ja ystäväsikin ovat kyselleet miksi ihmeessä sinulla on vitriinillinen maljakoita vaikka olet kovin allerginen kukille. Kuulostaako tutulta? Meillä ei, meillä ensinnäkin sisustuksessa vähempi on enempi…muutamia valittuja tavaroita on esillä ja muut ovat kaappien kätköissä. En vain yksinkertaisesti osaisi pitää esillä jotain mistä itse en pidä vain sen vuoksi että joku on tuonut sen meille lahjaksi.

Rakastan sisustuksessa yksityiskohtia ja useimpia niistä ei löydy suoraan kaupan hyllyltä vaan ovat itse tuunattuja eikä niitä löydä etsimällä vaan ideat syntyvät vähitellen ja siksi kotimme elää jatkuvasti. Tähän mennessä olemme lähinnä siirtäneet yksityiskohtia vanhasta kodistamme, mutta muutama uusikin on tänne jo saatu hommattua. Seinillä ei ole vielä oikein mitään, koska haluan rauhassa miettiä mitä tulee minnekin.


Nyt kun talo ei ole enää työmaa vaan meidän perheen koti niin en enää ota laajoja kuvia huoneista mutta pieniä maistiaisia meidän sisustuksesta tulette saamaan. Tällä kertaa yksityiskohdista…